Vartetut omenapuun oksat tuottavat satoa. Kyllä on odotettukin. Sairastuttuani istutin luumupuut ja mietin näenköhän koskaan niiden kukkivan ja tuottavan hedelmää. Tänä vuonna näin kukat ja hedelmät paisuvat aikamoista vauhtia. Kiitollisena iloitsen jatkoajasta jonka olen saanut.

Vartteita on yhdeksän joissa on omenoita ja jännityksellä odotan mitä lajikkeita ne ovatkaan. Peurat ja jänikset ovat popsineet niitä orava tempaissut jo hyvin alkuun lähteneen varteen irti, jotain silti jäi minullekin. Lajikkesta ei vain ole enää mitään hajuakaan.

Iloksemme kotikoivun linnunpönttöön on pesän tehnyt käenpiika. Poikaset ääntelevät hepokattimaisesti ihmeen kirkasta tikutusta. Yksi huutelee jo pää ulkona pöntöstä pian varmaan lähtevät maailmalle.

Ruohon leikkausta on julmetusti ja paarmat iskevät ohjuksien lailla. Kukkapenkit ovat piilokuvia missähän ovat istutetut kukat.

 

 

Mahtaneeko kukaan enää lukeakaan blogiani. Taidan silti pistää päivitystä. Kevät aika meni  näissä maisemissa

Tuona aikana puutarha villiintyi kasvuun ja näyttää tältä.

Puutarha on ollut huonolla hoidolla viime kesän ja yhtäti minulla on noita vaivoja, osa niistä sai diagnoosin sädetys vamma. Lihas siis on kuin mikrolla paistettu kovaksi koppuraksi olkapäälläni. Hassuinta, että vamma syntyy hitaasti hoitojen loppumisen jälkeen, minulla muutos alkoi puoli vuotta hoidosta ja jatkui 8jälkipaistui) varmaan vuoden.

Puutarha toipui talven melkein täydellisestä jyrsintä tuhosta. Minäkin olen jotenkuten toimintakuntoinen ja yritän vähän hoidella puutarhaa. Rapsutan maata ja katselen luontoa lintuja pilviä puita siis eniten katselen luonnon kauneutta. Eilen tuhosin nokkosperhosten toukkien ruokavarastoja häpeämättömästi.

Jatkoa seuraa

 

Kaikille Hyvää keskikesän juhlaa!

Tämän puvun käyttäjällä on oltava rautainen hipiä. Puku on bongattu Tukholman puutarhamessuilta.

Oman juhannukseni olen viettänyt sohvalla peitteen alla toivoen vihdoin paranevani tästä flunssasta.

Puutarha on jäänyt lapsipuolen asemaan. Sairausrintamalla on enemmän aktiivista, kyykistyminen on jatkuvasti vaikeampaa.

Puutarhan hoitoa ilman kyykistelyä ? Tietysti linnut sirkuttavat ja myyrätuhot näkyvät katseltavaa riittää. Jotkin talttahampaat ovat järsineet sinikatajani lähes kokonaan.

Minkkiverkkokorista nousee tulppaanin lehtiä, toiveita on tulppaanien loistosta, ehkä ei aivan tämänlaista.

Tukholman puutarhamessujen kuvasatoa!

Mullan tuoksua

ulkona täysi talvimyrsky

Puutarhurin pyörä kenties!

Omenapuita olen leikannut ja ymppejä yrittänyt vaikkakin

olen myöhässä.

Ihanaa kevät kaikille!

Nuha on pyrkinyt iskemään koko viikon, lopulta sain kylmää maalla.

Tässä sitä ollaan toipumassa nuhasta. Puutarha sivujani päätin päivittää, ja kas kummaa, oli tullut puolen sataa komenttia. Olipas hauskaa grrrr poistaa noita kommentteja, joka päivityksestä.

Hyvät lukijani taisin siinä turhaumassa painaa asiantonkomentti nappia vahingossa, jopa oman tyttäreni kommentissakin ja monien muiden. Joten pahoittelen omaa mokaanikin. Siis paljon mainoksia komenttien tilaan oli tullut.

Uudistusta puutarhaan,  tuli kun riehuin leikkurien kera.  Puolen tusinaa viinimarjapensasta tuli hävitettyä, tässä näet että niitä vaivasi jokin tautikin. Paikalle perustettiin uusi kukkatarha, siihen istutin päivänhattuja ja ruusuja yms. osa on vain odottamassa siirtoa eteenpäin.

Kurjenpolvi siis riistäytyi ja rikkakasvit, kun kesä meni potemiseen. Kaatuminen ja kyynärpään bursan loukkaaminen vei koko kesän puutarha hommat metsään. Syyskuussa pystyin ensikertaa laskemaan kyynärpään sängyssä tyynylle kesäkuun jälkeen. Oli aika vaikeaa nukkua kyynärpää tuettuna ilmaan.

Syysväriä olkaat hyvät!